Mikä on valmiuslaki?

14.3.2020

Tuskin kukaan on voinut viime viikkojen ja päivien aikana välttyä koronavirus COVID-19 koskevalta uutisoinnilta. Kuluvan viikon torstaina hallitus päätti suosituksista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Osa näistä suosituksista ovat sittemmin muuttuneet määräyksiksi. Esimerkiksi perjantaina aluehallintovirastot antoivat määräykset, joiden mukaan yli 500 hengen yleisötilaisuudet kielletään 12.4.2020 asti. Edelleen koronavirusepidemian seurauksena kansallisia urheilusarjoja on keskeytetty ja useilla työpaikoilla otettu käyttöön poikkeusjärjestelyjä. Juridisesta näkökulmasta tilanteesta tekee poikkeuksellisen erityisesti se, että koronavirus, joka 14.2.2020 määriteltiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, on synnyttänyt Suomessa ennennäkemättömän keskustelun valmiuslain mahdollistamien toimenpiteiden käyttöönotosta. Näin erityisesti siksi, ettei tartuntatautilain mukaisia toimenpiteitä välttämättä koeta enää riittäviksi.

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa muun ohella suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Valmiuslakia sovelletaan vain silloin, kun kyse on koko yhteiskuntaa kohtaavista poikkeusoloista. Valmiuslain mukaan tällaisilla poikkeusoloilla tarkoitetaan muun muassa hyvin laajalle levinnyttä tartuntatautia, joka vastaa vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta. Hyvin laajalle levinneellä tartuntataudilla tarkoitetaan maailmanlaajuisesti levinnyttä tautia, kun taas erityisen vakavalla suuronnettomuudella tarkoitetaan sellaista suuronnettomuutta, joka aiheuttaa poikkeuksellisen suuria vahinkoja ja paljon uhreja, minkä lisäksi se on huomattavan laaja ja harvinainen.

Mikkelin Urheilupuiston kenttä

Päätöksen valmiuslain soveltamisesta tekee valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, mikäli se toteaa Suomessa vallitsevan poikkeusolot, kuten edellä kuvattu laajalle levinnyt tartuntatauti. Käytännössä valtioneuvosto antaa käyttöönottoasetuksen viranomaisten poikkeusolojen toimivaltuuksista. Käyttöönottoasetus voidaan antaa kuitenkin enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja se on saatettava välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnan tehtävänä on päättää, jääkö asetus voimaan vai tuleeko se kumota kokonaan tai osittain ja onko se voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan. Mikäli käyttöönottoasetusta ei ole viikon kuluessa toimitettu eduskunnalle, asetus raukeaa. Eduskunnan tekemän päätöksen jälkeen käyttöönottoasetuksessa mainittuja toimivaltuuksia voidaan alkaa soveltaa. Poikkeuksen edellä mainitusta menettelystä muodostaa tilanne, jossa esimerkiksi väestön suojaaminen edellyttää poikkeuksellisen nopeita ratkaisuja. Tällaisessa tilanteessa valtioneuvosto voi päättää, että asetus tulee sovellettavaksi välittömästi. Toisaalta tässäkin tapauksessa asetus on saatettava eduskunnan käsiteltäväksi, joka voi kumota asetuksen kokonaan tai osittain.

Valmiuslaki tuntee lukuisia eri keinoja, joilla viranomainen voi puuttua, estää ja rajoittaa esimerkiksi yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä. Muun ohella väestön sosiaali-ja terveydenhuollon turvaamiseksi sosiaali-ja terveysministeriö sekä aluehallintovirastot voivat päätöksellään velvoittaa sosiaali-ja terveydenhuollon toimintayksiköt laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa, siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella, sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu sekä luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön. Edellä mainittu koskee soveltuvin osin myös esimerkiksi lääketehtaita ja apteekkiliikkeitä. Lisäksi esimerkiksi kunta voi luopua määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi ja jos määräajan ylittäminen ei vaaranna potilaan terveyttä sekä tietyissä tilanteissa päivähoidon järjestämisestä. Edelleen valmiuslaki mahdollistaa muun ohella väestön terveydenhuollon turvaamiseksi työajan pidentämisen sekä poikkeamisen esimerkiksi työaikalain lepoaikoja ja ylitöitä koskevista sekä vuosilomalain säännöksistä. Valmiuslaki mahdollistaa myös sen, että esimerkiksi välttämättömän terveydenhuollon turvaamiseksi, jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikuntalain tarkoittama kotikunta Suomessa ja joka on 18-68-vuotias ja toimii terveydenhuollon alalla, on velvollinen tekemään esimerkiksi väestön suojaamisen turvaamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.

Valmiuslaki mahdollistaa myös sen, että väestön liikkuminen ja oleskelu tietyllä paikkakunnalla tai alueella kielletään taikka sitä rajoitetaan, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Niin ikään kaikki opetus-ja muu oppilaitostoiminta on mahdollista keskeyttää tai siirtää toiselle paikkakunnalle.Lisäksi tieliikennettä, ja siten myös esimerkiksi joukkoliikennettä on mahdollista rajoittaa.

On syytä kuitenkin huomata, että viranomaiset voivat poikkeusoloissa käyttää vain sellaisia toimivaltuuksia, jotka ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia valmiuslain mukaisten tavoitteiden, kuten väestön suojaamisen saavuttamiseksi. Toisin sanoen, viranomaiset voivat käyttää valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia ainoastaan siinä tilanteessa, ettei tilanne ole enää hallittavissa viranomaisten käyttämillä tavanomaisilla keinoilla.

 

Eemeli Sillanpää

varatuomari