Milloin hakea pesänjakajaa

Tarvitaanko pesänjakajaa usein

Perinnönjaot ja avioero-ositukset ovat vähän sellaisessa maineessa, että omaisuudesta riidellään usein katkerasti ja kalliisti loppuun asti. Asia ei todellisuudessa ole aivan tällä tavalla. Useimmiten perinnönjakoa ja avioero-ositusta koskevat asiat saadaan sovittua ilman riitoja ja pienet erimielisyydetkin saadaan sovittua osapuolten kesken. Juristin rooliksi jää usein lähinnä asiakirjojen laatiminen ja sen varmentaminen, että osapuolet ovat ymmärtäneet asiat oikein.

Aina ei kuitenkaan tilanne ole näin hyvä.

Tyyppitilanteet

Kokemukseni mukaan pesänjakajaa tarvitaan useimmiten seuraavissa tilanteissa.

  1. Neuvottelujen suhteen voidaan olla pattitilanteessa eikä sovintoa kohtuudella vain vaikuta syntyvän. Tällaisessa tilanteessa kannattaa usein edetä pesänjakajan hakemisessa.
  2. Asiassa voi olla joku tietty oikeudellinen kysymys, jonka tulkinnasta ei ole yksimielisyyttä ja johon tarvitaan virallinen päätös. Tällainen kysymys voi liittyä esimerkiksi testamentin tulkintaan tai siihen, tuleeko joku perittävän lahja katsoa ennakkoperinnöksi vai ei.
  3. Toisaalta toisinaan kuolinpesässä on paljon osakkaita, jotka ovat siinä määrin hajallaan eivätkä tekemisissä toistensa kanssa, että erilaisten toiveiden ja sopimusneuvotteluiden käyminen osakkaiden kanssa voi olla hyvin työlästä.

Nämä ovatkin tyypillisimpiä tilanteita, joissa pesänjakajaa haetaan. Myös henkilösuhteet valitettavasti ovat joskus niin tulehtuneita, että tarvitaan pesänjakajan apua. Joskus tosin voi auttaa sekin, jos osapuolilla on käytössään oma asianajaja, joka edustaa asiakastaan neuvotteluissa.

Vaihtoehtona sovinto?

Ennen pesänjakajan hakemista on tarpeellista selvittää, onko asiassa voitu saavuttaa sovinto. Tämä on perusteltua myös siitä syystä, jotta kuolinpesälle tai avioero-osituksen osapuolille ei aiheudu tarpeettomia kustannuksia.

Sekin on hyvä muistaa, että vaikka asiaan haettaisiinkin pesänjakajaa, ei mikään estä sovintoratkaisun syntymistä myöhemmin. Lain mukaan myös jakotoimituksessa tulee pesänjakajan pyrkiä myötävaikuttamaan sovinnon syntymiseen. Suurimmassa osassa asioita saavutetaankin sopuratkaisu viimeistään pesänjakajan myötävaikutuksella. Pesänjakajankin tavoitteena tuleekin olla ripeä kiistan ratkaiseminen sovinnnolla ja vasta toissijaisesti virallisen päätöksen antaminen.

Pesänselvittäjä?

Jos kyseessä on kuolinpesä, kannattaa selvittää, kannattaako samalla hakea kuolinpesään myös pesänselvittäjä. Pesänjakaja ei esimerkiksi hallinnoi kuolinpesän omaisuutta ja rahavaroja toisin kuin pesänselvittäjä. Hyvin usein haetaankin samaa asianajajaa sekä pesänselvittäjäksi- että pesänjakajaksi. Avioero-ositukseen ei pesänselvittäjää sen sijaan voida määrätä.

Ylipäänsä on suositeltavaa tarvittaessa neuvotella asianajajasi kanssa siitä, onko pesänjakajan ja / pesänselvittäjän  hakeminen järkevää.

Kalle Ervasti

asianajaja, varatuomari